"Silloin lähdin maailmalle, kun SJK:ta perustettiin" - Mäntylä tehnyt pitkän kierroksen

Mäntylä teki SJK:n kanssa kahden vuoden sopimuksen ja mies palaa kotikaupunkiinsa 12 vuoden tauon jälkeen.

- Silloin lähdin maailmalle, kun SJK:ta perustettiin. Ehdin olla mukana talven harjoituksissa ja taisin muutaman pelin pelatakin. Joulukuussa 2007 olin muistaakseni näytillä Englannissa, mutta palasin vielä tänne. Siirto Portsmouthiin alkoi tulla kuitenkin jo mahdolliseksi siinä vaiheessa. Sitä vatvottiin siinä sitten se alkuvuosi ja kävin vielä toisen kerran siellä näytillä. Lopullinen siirto tapahtui alkuvuonna 2008, muistelee nyt Seinäjoelle palaava Mäntylä.

- Aika suuria tunteitahan tässä nousee pintaan. Vaikka olen varsinaisesti TP-Seinäjoen kasvatti, niin olen minä SJK:ta aktiivisesti seurannut aina siitä alkaen, kun itse lähdin maailmalle. SJK on ollut itselleni sieltä Kakkosesta asti tarkassa seurannassa, Mäntylä kertoo.

Vuosien varrella Mäntylä on ehtinyt muutamankin kerran vierailla Seinäjoella vierasjoukkueen paidassa.

- Joka kerta kun olen tullut tänne pelaamaan, niin onhan se tuntunut tavallaan oudolta. Täällä on kuitenkin todella paljon tuttuja siltä ajalta kun itse olin nuori ja tähän asti olen edustanut aina vierasjoukkuetta.

- Tätä taustaa vasten paluu tuntuu suorastaan uskomattoman hyvältä! Jollain tavalla jopa jännittää, toteaa Mäntylä hymyssä suin.

Kaudella 2019 Mäntylä pelasi Helsingin IFK:ssa, jonka puolustuspeli kuuluin Veikkausliigan parhaisiin. Samalla Mäntylä itse pelasi kenties uransa parhaan kauden Suomen kentillä.

- Kyllä mä yhtyisin tuohon kommenttiin, että oli paras vuosi itselläni Veikkausliigassa viime kaudella. Niistä ajoista kun palasin välillä ulkomailta, ja pelasin Interissä, en muista niin hirveästi. Sen verran mitä muistan, niin silloin oli aika ailahtelevia vielä otteet. Nyt oli ensimmäinen aika tasainen vuosi takana. Toki sinnekin mahtui muutama hutipeli, mihin en itse ole niin tyytyväinen. Kuitenkin toissakauden puolenvälin jälkeen, kun Interissä vihdoin pääsin pelaamaan omalla pelipaikalla, alkoi suoritustaso vähitellen nousta. Siinä mielessä tähän menneeseen kauteen oli helppo lähteä. Oli hyvä itseluottamus heti ensimmäisestä pelistä alkaen, toteaa Mäntylä.

- Totta kai se on aina koko joukkueen ansiota, jos puolustus toimii. En ota itselleni krediittiä siitä puolustussaldosta, sillä koko joukkueen puolustus toimi mainiosti. Mutta kyllä se joukkueen kollektiivinen tekeminen tietysti omaankin suoritustasoon vaikutti.

Kaikkineen päättynyt kausi antoi Mäntylän mukaan paljon uuttakin oppia.

- Viime kausi oli monellakin tavalla todella opettavainen. Vaikka kausi menikin aika hyvin, niin samalla sitä asetti itsensä erilaisten haasteiden eteen HIFK:n pelityylissä. Se oli semmoista yltiöpäistä prässiä ja välillä puolustettiin todella korkealta. Siinä välillä oli, että uskaltaako tuonne nyt lähteä, mutta sitten kun oli ohjeet, että sinne mennään, niin sinne sitten mentiin. Ja kun siinä huomasi, että eihän tässä kuinkaan käynyt, niin huomasi oppineensa taas uusia asioita.

Vaikka Mäntylä onkin pelaajana varsin kokenut, on hän kuitenkin vasta 28-vuotias. Ikänsä puolesta hän on vasta pelivuosiensa parhaassa iässä.

- Koen, että olen vasta tulossa puolustajan parhaaseen ikään. Se näkyy parhaiten ehkä juuri suoritusvarmuutena. Paljon on nähty ja koettu, ja paljon on tarttunut pieniä asioita matkan varrella mukaan. Nyt se kokonaiskuva on paljon laajemp ja koen olevani monella tavalla kypsempi pelaajana. Aiemmin sitä ehkä vain sohlasi vähän kuten omasta mielestä oli paras. Nyt on nähnyt asioita aika monelta kantilta, niin se on muokannut sitä omaa pelityyliä. Varsinkin juuri tuo viime vuosi. Sillä se oli aika tavalla erilaista futista mitä on pelannut koskaan aikaisemmin, Mäntylä sanoo.

Aina ei ole myöskään ollut helppoa.

- Toissa kaudella FC Interissä, minulla meni ensimmäinen puoli vuotta heikommin. Siinä oli paljon kaikenlaista, kun tuli perheenlisäystäkin. Mutta kentällä pelasin laitapakkina ja silloin tuntui, että en edes kuulu sinne kentälle. Se oli melko ankeaa aikaa jalkapalloilijalle, kun ei vaan löytänyt sitä tuttua kipinää sieltä, kertoo Mäntylä.

- Siinä mielessä se oli mun onni, että valmentaja vaihtui kesken kautta. Hän näki, että olen ehdottomasti toppari ja sitä kautta sitten löytyi se kipinä takaisin ja suoritustasokin nousi taas totutulle tasolle.