Loukkaantumiset söivät RoPS:n tuloksia loppukesällä
"Edu" pelasi erinomaisen kauden RoPS-paidassa. (Kuva: Juha Tamminen)
RoPS:ssa nähtiin lukuisia ulkomaalaishankintoja, joista osa onnistui loistavasti kun taas osalla peliaika jäi vähiin. RoPS tavoittelee kotimaisten pelaajien esiin nostamista, mutta siinä vaiheessa kautta, kun pelaajia tarvittiin, olivat kotimaisten pelaajien markkinat jo lähes tyhjät.
- Jätimme muutaman pelaajan hankinnat melko myöhäiseen vaiheeseen. Voi olla, että näin joudumme tekemään ensi kaudellakin, mutta toivottavasti siinä vaiheessa meillä olisi jo hyviä suomalaishankintoja mukana, Malinen sanoo.
- Ulkomaalaispelaajien määrään yksi suurin syy on, että paikallisia liigakelpoisia pelaajia ei ole. Mutta muutos on näkyvissä. Ensi kauden harjoitusrinkiin niitä on taas tulossa sekä nuorista että loukkaantuneista. Kaikkiaan ulkomaalaishankintojen kohdalla tulemme olemaan entistä tiukempia.
Yksi kauden puhutuimmista tapauksista oli seuralegenda ja maalikuningas Aleksandr Kokon siirtyminen Australian pääsarjaan. Samoihin aikoihin lopahti RoPS:n kesä-heinäkuun kestänyt nousukiito. Malinen ei kuitenkaan vedä yhtäläisyysmerkkiä asioiden välille. RoPS saalisti kauden aikana pisteitä myös ilman Kokkoa.
- Esimerkiksi Juuso Hämäläinen pelasi erittäin hyvän kesän, mutta loukkaantuminen Kemi-ottelussa verotti häneltä pari viimeistä kuukautta. Se olikin meidän heikointa aikaa, Malinen taustoittaa.
- Robert Taylor oli kaksi kolmasosaa kaudesta sensaatiomaisen hyvä. Sillä yhdellä kolmasosalla, jolloin Robert ei latonutkaan maaleja normaalin tahtiin, me olimme taas heikompia. Aapo Heikkilä pulpahti heinäkuulle tultaessa kukkaan, mutta sen jälkeen loukkaantui ja jälleen sama asia. Heikkilän loukkaantumisen jälkeen meillä oli jatkuvia vaikeuksia.
- Myös Vile Saxmanin ja Antti Okkosen loukkaantumiset jäivät kismittämään. Niille ei vain voitu mitään, mutta ne lohkaisivat meiltä aika paljon voimavaroja. Okkonenkaan ei enää loppukaudesta ennättänyt täyteen kuntoon. Elokuun alku oli siis monella tapaa tietynlainen merkkipaalu, ei vain Kokon siirron vaikutuksesta, Malinen painottaa.
Pelaajistosta kauden suurimmat onnistujat on helppo luetella. RoPS:n maalivahtikaksikko Antonio Reguero ja Ricardo olivat Veikkausliigan eliittiä. InStatin tilastoissa Reguero oli liigan paras ja Ricardo kuudenneksi paras maalivahti.
Kauden suurinta yllättäjääkään ei tarvitse pitkään miettiä. Paluun Napapiirille tehnyt Eetu Muinonen pelasi kenties kaikkien aikojen parhaimman kautensa kotimaan kentillä. Muinonen otettiin RoPS:aan kaksoisrooliin osin pelaajaksi sekä juniorivalmentajaksi. Muinonen kuitenkin nousi vaihtopenkiltä joukkueen avainpelaajaksi.
- Eetu kasvoi koko ajan paremmin ja paremmin tähän joukkueeseen. Siihen on varmasti monia syitä. Eetun kokemus, elämäntilanne, viihtyvyys Rovaniemellä, vastuuta monilla pelipaikoilla. Ne kaikki vaikuttivat kokeneeseen pelaajaan positiivisella tavalla, Malinen kehuu.
- Mutta kaiken kaikkiaan meillä oli henkisesti mainio ryhmä. Aina positiivisella mielellä treeneissä, aina halukas oppimaan ja tekemään töitä. Kesä-heinäkuun pelasimme tuloksellista jalkapalloa, joka tarkoittaa, että siellä oli taitavia yksilöitä.
