"Jaksettiin yrittää loppuun saakka" - Nuorela jäi kaipaamaan kuitenkin parempaa VPS:lta
VPS ja Ilves pelasivat lauantai-iltana Tampereella vaiherikkaan ottelun, joka päättyi Ilveksen 3–2 voittoon.
Ensimmäinen jakso Ratinan Stadionilla alkoi vauhdikkaasti, kun Ilves meni johtoon jo seitsemännellä peliminuutilla. Tuure Siira riisti pallon Vepsun kenttäpäädyssä, jonka jälkeen Siira löysi tarkalla syötöllä Vepsun puolustuslinjan takaa Kai Meriluodon, joka viimeisteli maalin Vepsun verkkoon. VPS kuitenkin iski heti takaisin. Samuel Lindeman pääsi Vepsun hyökkäyksen päätteeksi hyvään vetopaikkaan rangaistusalueen rajalla, mutta Ilveksen maalivahti Rasmus Leislahti torjui Lindemanin laukauksen ulos päätyrajasta. Joonas Vahteran kulmapotku hoidettiin Ilves puolustuksen toimesta pois rangaistusalueelta, mutta pallo jäi kuitenkin VPS:n hallintaan. Pallo päätyi oikealle laidalle Joonas Vahteralle, joka jatkoi pallon komeasti kantapäällään oikeata laitaa pitkin juosseelle Samba Sillahille. Sillahin maalille lähtenyt matala keskitys löysi Mikko Pitkäsen, joka viimeisteli uran ensimmäisen Veikkausliigamaalinsa.
– Ensimmäinen jakso oli kokonaisuudessaan ihan hyvä. Toki se, että päästettiin kaksi maalia oli tietysti todella huono juttu. Ilves teki melko aikaisessa vaiheessa 1–0 maalin, mutta saatiin aika nopeasti peli tasoihin. Sen jälkeen me olimme minun mielestäni hyvin pelissä mukana, ja kaikki toimi pelisuunnitelman mukaan. Puolustettiin ihan hyvin ja aika aggressiivisesti ylhäältä, sekä pystyttiin prässäämään Ilvestä, ja saatiin hyviä riistoja melko ylhäälläkin kenttää. Päästiin myös hyökkäämään hyvin vastahyökkäyksissä, kommentoi Vaasan Palloseuran päävalmentaja Jussi Nuorela ensimmäistä jaksoa.
– Missä me olimme sitten taas huonoja, oli että me emme pystyneet päättämään niitä hyviä hyökkäyksiä. Ne viimeiset syötöt, millä oltaisiin päästy oikeasti hyviin maalintekopaikkoihin, oli tosi huonoja, emmekä me oikeastaan onnistuneet niissä yhdessäkään. Sen takia me ei sitten taas pystytty päättämään niitä hyökkäyksiä, minkä seurauksena Ilves pääsi aika nopeasti vastahyökkäyksiin. Varsinkin ensimmäisen puoliskon loppua kohden jouduttiin puolustamaan omalla kenttäpuoliskolla vähän liian pitkiä aikoja, mutta se johtui ihan siitä, että me olimme huonoja pallossa, kertoo Nuorela Vepsun heikkouksista tänään.
Oman piirteensä otteluun toi myös Ratinan Stadion ja ennen kaikkea sen alusta, joka tässä vaiheessa kautta on vielä pientä totuttelua.
– Muutenkin koko peliä ajatellen, niin se, että tämä oli meidän ensimmäinen peli luonnonnurmella, eikä meillä ollut yhtään harjoitusta alla luonnonnurmella, näkyi meidän pallollisessa pelaamisessamme tosi paljon. Vaikkei Ilvekselläkään ollut mitenkään etua luonnonnurmella pelaamisesta, niin kyllä he olivat siinä parempia kuin me. Meillä oli liian monella pelaajalla vaikeuksia pelata tuolla luonnonnurmella. Meidän oma pallollinen pelaamisemme oli liian huonoa, mikä johti taas siihen, että jouduttiin puolustamaan vähän liian paljon omalla kenttäpuoliskolla. Siinä ensimmäisellä jaksolla oli kuitenkin hyviä saumoja hyökätä, mutta sitten nämä viimeiset syötöt ja syöttäminen muutenkin oli liian heikkoa. Sen takia ei siinä sitten saatu vaarallisempia tilanteita sen enempää, kommentoi Nuorela.
– Tietysti se, että ihan ensimmäisen puoliajan loppuun Ilves sai sen 2–1 maalin viimeisestä erikoistilanteesta, oli tosi huono juttu meidän kannaltamme. Varsinkin sitten kun toinen puoliaika alkoi heikosti, ja siihen heti alkuun tuli 3–1 maali, niin tietysti pelaaminen oli aika vaikeata muutenkin. Oltiin vähän perässä siinä vaiheessa, ja sitten annettiin kahden maalin johto. Se oli oikeastaan se mikä ratkaisi tämän pelin. Kyllähän se niin on, että jos vieraissa tai missä tahansa pelissä päästät kolme maalia, niin pisteiden saaminen on vaikeaa, kertoo Nuorela.
Nuorela oli kuitenkin tyytyväinen Vepsun loppukiriin, vaikka se ei ihan riittänytkään pisteisiin.
– Tietysti jätkille hatunnosto siitä, että jaksettiin kuitenkin yrittää loppuun asti. Ei luovutettu, ja saatiinkin siinä lopussa hyvä paine aikaiseksi. Siinä oli jo pari ihan hyvää maalipaikkaa, ja Leislahti teki pari hyvää torjuntaa ennen kuin sitten saatiin se toinen maali ja pieni sauma vielä loppuun. Semmoinen vajaa 10 minuuttia oli aikaa siinä vielä yrittää saada tasoitusta, ja kyllä me siinäkin vielä saatiin pari puolikasta paikkaa. Sanotaan näin, että hyvällä tuurilla oltaisiin voitu vielä tasoittaakin peli siinä, kertoo Nuorela.
– Kun kokonaisuutta ajatellaan lähinnä sen kautta, että kuinka huonoja me olimme omassa pallollisessa pelaamisessa, ja että annettiin kolme maalia vastustajalle, niin ei me nyt kokonaisuudessaan sitten kyllä ansaittu pistettäkään. Toki siinä lopussa hyvällä tuurilla olisi voinut olla vielä mahdollista tasoittaa, mutta kokonaisuutta ajatellen me emme nyt ansainneet sitä, summaa Nuorela vielä loppuun.