Sankarit Ruudusta ja katsomoissa

– Tästä tuli hieno sankaritarina, huokaili Helsingin Jalkapalloklubin päävalmentaja Toni Korkeakunnas Seinäjoen kuuman lauantai-illan keskeltä ja HJK:n 2–1-vierasvoiton päätteeksi.

Totisesti näin kävi. Ei mitään lisättävää.

Alex Ramulan nimi nousi pimenevän lauantai-illan edetessä kaikkien Veikkausliigaa seuraavien tietoisuuteen. Näin ei välttämättä vielä ollut asian laita lauantaina iltapäivällä, kun 18-vuotias maalivahti valmistautui alkulämmittelemään ottelua varten – ja istumaan sen suunnitelmien mukaisesti alusta loppuun asti vaihtopenkillä.

Mutta katso! Dejan Ilievin loukkaantumisen myötä koitti Ramulan hetki. Hetki, jota varten hän on töitä tehnyt. Ehkä vähän salaa unelmoinutkin, että se päivä vielä koittaisi HJK:n maalilla. Silloin hän olisi valmis mihin tahansa.

Ramula venyi kaikilla nivelillään pallojen eteen SJK:n maalipaikkoja torjuessaan, torjuen lopulta helsinkiläisille tärkeän vierasvoiton. Kun Ramulan aitoa iloa, johon koko HJK:n joukkue kentällä yhtyi, seurasi, palautui jälleen kerran mieleen se tarinoiden ja ilmiöiden hienous, josta urheilussa on kyse. Johon urheilu tarjoaa ainutlaatuisen estradin ja kirkkaat valot.

Ramulan nimen painuminen kotikatsomoiden verkkokalvoille varmistettiin Ruudun tuotannon osalta täydellisesti. Liikkuvalla kameralla sinne missä pelin jälkeen tunteet roihuavat, eli pelaajien keskelle ja loppuhuipennuksiin eli tässä tapauksessa Ramulan johdolla HJK:n kannattajien eteen. Ilmiömäisen hyvää, Ruudun väki!

Ruudun ammattitaidon myötä sosiaalisen median kanavat täyttyivätkin lauantai-iltana Ramulan riemusta ja ainutlaatuisesta hetkestä nuoren maalivahdin uralla. On hyvin mahdollista, että moni muukin suomalaismaalivahti näki samaisia tallenteita ja mietti: "Ehkä joskus on myös minun vuoroni."

Lauantai-illan jälkeen lienee jo sopimatonta väittää tai päivitellä, ettei Veikkausliigassa olisi tunnetta tai jännitteitä. Kyllä on. Ne on vain saatava kaikkien esiin ja kaikkien tietoisuuteen ruokkimaan emotionaalisten tarpeiden tyydytystä.

Vaasan Palloseuran viime viikolla mainitsemani "voittokiskot" sujahtivat perjantai-iltana Tampereen Ratinan pysäkin ohi, luonnollisesti voiton pilli vislaten. Minun tehtäväni ei ole pohtia tuloksia sen enempää, mutta Vepsun kuuden ottelun voittoputken luomaa ilmiöitä maistelen mielelläni. Ilmiö siitä on nimittäin jo tullut.

VPS on onnistunut voittamaan nimittäin myös pelikenttien ulkopuolella. Vaasalaisten kannattajaryhmä Geezersin massiivisen äänekäs invaasio Ratinan yläriveille sekä kotiotteluiden yleisömäärät todistavat ihmisten puolelle voittamisen toteutuneen. Ja sen voimavaran tuella VPS on herättänyt merkityksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä myös Vaasassa. Onkohan ensi viikon Pohjanmaan derbyyn muuten enää lippuja jäljellä?

Tämäkin vielä!

AC Oulusta Portugalin pääsarjaan upeasti singahtanut Otso Liimatta ei tarvitse pitkiä kalsareita ensi talvena. Lämpöä on tarjolla myös uusille silmäpareille, sillä Veikkausliigan "läpipelanneen" huippulahjakkuuden taidot pääsee todistamaan vuorostaan Etelä-Euroopan jalkapalloväki. Perästä kuuluu ja näkyy.